';

Kaikkien syvällisten keskustelujen äiti

 

Työelämä muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja usein tulee tunne siitä, että yrittää ajaa Pappa-Tunturilla formulakisaa. Juuri kun luulit ratsastavasi muutoksen ja menestyksen aallonharjalla,  tajuatkin seisovasi nilkkoja myöten suossa. Tietokone piippaa, kännykkä piippaa ja unohdit taas, mitä olit tekemässä. Luet jostain, että työn pirstaloitumisesta johtuen tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, joiden vuorovaikutustaidot on hiottu huippuunsa. Miten siis varmistua siitä, että tähänkin osaaminen riittää?

Milllainen oli tähän mennessä elämäsi mieleenjäävin keskustelu? Kenen kanssa keskustelit?  Parhaimmat keskustelut eivät jää välttämättä mieleen pelkästään sisältöjensä ansiosta. Mieleen jäävät erityisesti ne keskustelut, joihin on liittynyt tunteita. Toisaalta mieleesi nousee varmasti myös keskustelukokemuksia, joiden muistijälki saa edelleen niskavillat kihartumaan. Muistoja saattaa tulla yllättävän kaukaakin.

Usein kuitenkin keskustelutilanteen lähestyessä hiki nousee pintaan ja vilkaiset kelloa milloin kenties tuska on ohi. Mistä sitten johtuu, että se luontainen toiminta, joka on läsnä jokaisessa päivässä on välillä niin haastavaa? Puhuttaessa kuuntelevan keskustelun tärkeydestä, kuulee usein todettavan, että  “kyllähän me täällä jutellaan.” Jutustelu ja  aiheeseen rajattu keskustelu eivät ole samoja asioita. Jutustelu on kuin perho joen pinnalla, se ei uppoa syvälle kuin harvoin. Silloinkin se vaatii kalan, joka vie sen syvemmälle, mielellään todellisen hauen vonkaleen. Todellisuutta  on usein se, että kohtaaminen ja keskustelu jää lillumaan yhtä syvällisenä, kuin eilisen uutistiedotus – sää, se kun ei Suomessa kohta jaksa yllättää ketään.

Silti meillä kaikilla olisi tarve tulla huomatuksi ja kuulluksi. Miksi tavoitteellinen keskustelu koetaan usein niin vaikeaksi? Useimmiten ongelma kiteytyy siihen, että keskustelutilannetta ohjaa ihmisen sijasta valkoinen A4:nen. Lomake, tuo kaikkien syvällisten keskustelujen äiti, ei kenties saa aina todellista tasa-arvoista keskustelua sytytettyä liekkeihin. Omat hiekkansa tilanteeseen tuo se, että jotta homma napsahtaa maaliin, on otettava huomioon tuhat ja yksi asiaa: ympäristö, oma rooli, oikea tapa esittää oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan sekä selkeä raamitus ajasta ja keskustelun tavoitteesta. Taidokas keskustelija saa aikaan miellyttävän asetelman, jossa molemmat keskustelun osapuolet kohtaavat samalla tasolla. Hyvässä keskustelussa ihminen kohtaa ihmisen.

Omat vuorovaikutustaitomme ovat keskeinen osa osaamistamme. Puutteet vuorovaikutusosaamisessa saavat usein aikaan sen, ettemme saa mahdollisuutta hyödyntää muitakaan taitojamme. Osaamista valuu hukkaan, samalla kun emme saa sanotuksi, että mitä haluaisimme tehdä ja mistä innostumme. Hyvät keskustelut ovat enemmän kuin keskusteluja, ne ovat yhteisiä kokemuksia. Tästä johtuen ihmisten vuorovaikutusosaamisen kehittäminen ja kouluttaminen ovat niitä asioita, joita teemme koko sydämellä.

Lisäksi meille on Trigenda®. Sen avulla keskustelut voi nostaa uudelle tasolle. Trigenda®n käyttö haastaa kumpaakin keskustelun osapuolta etenemään tasavertaisesti ja johdonmukaisesti, asiassa pysyen. Menetelmän käyttö päättyy aina palautteen antoon. Jokainen dialogi ja sen synnyttämä kokemus puretaan. Tätä me ihmiset kaipaamme. Kuulluksi tulemista, jakamista, pysähtymistä ja palautetta.

Oman osaamisen riittävyydestä voi varmistua asennoitumalla avoimesti uuden oppimiseen ja siirtämällä uuden opitun rohkeasti käytäntöön.

-Salla-

Recommend
  • Facebook
  • Twitter
  • Google Plus
  • LinkedIN
  • Pinterest
Share
Tagged in